Hola hola vaan iihana somelainen Eiq-muija! Ja laitetaan
vielä pari muutakin jussivatas-aiheista hokemaa, että saadaan
ärsyyntymiskiintiö täyttymään: Halojaahallelujaa, täs on nyt pari muuttujaa.
On vähän viivästynyt vastaaminen sun simppeliin elämäaiheiseen
kysymykseen, kun oon ihan tosissani miettinyt siihen kattavaa, täydellistä
mutta moniulotteista vastausta (= kattellut jääkiekkoa, lukenut Me Naisia ja
soitellut sulle häirikköpuheluja).
Mutta tosiasiahan on, että omassa elämässäni mättää tällä
hetkellä eniten se, että aina silloin, kun on lyhyet hiukset, haluaisinkin
pitkät ja kun on pitkät, haluaisin lyhyet. Laajentaakseni tätä ajatushelmeä
suurempaan elämän mättö -mittakaavaan esitän toisenkin: Nyt kun asumme
kaupungissa, haluaisin asua maalla, mutta jos muutettaisiin maalle, kaipaisiko
koko ajan kaupunkiin?
Ja nyt näen itseni Sinkkuelämän Carriena kirjoittamassa yhtä
kysymyslausetta, joka kiteyttää koko tekstin ytimen ja joka näkyy joka jaksossa
Carrien läppärin näytöllä sitä mukaa, kun se sitä kirjoittaa:
Miksi ihminen on aina
tyytymätön senhetkiseen elämäänsä ja kuvittelee, että jotenkin toisin ja
jossakin toisaalla olisi kaikki aina paremmin?
Mulla oli tähänkin kysymykseen jotakin todella
ainutlaatuista ja suurta mietittynä, mutta en nyt saa sitä ulos päästäni, kun alkoi
yhtäkkiä mättää sellainenkin asia, että osaako Carrie edes kirjoittaa, kun ei
Sinkkiksessä koskaan näytetty sen tekstejä kokonaan? Yhden lauseen kolumnisti
ei kuulosta kovin pätevältä. Ihme muija!
Ehkä kysyn sulta nyt jotakin helpompaa, sellaista lapsuuden ystäväkirjamaista,
johon osaan itsekin vastata. Mikä siis on sun lempiväri? No, munhan on tietenkin
VIOLETTI kaikissa sen eri sävyissä paitsi ei pastellinsävyinen, sekä lisäksi
sähkönsininen, petrooli ja turkoosi. Toisaalta voit myös vastata tuohon yllä olevaan kysymykseen, jos haluat enemmän haastetta elämääsi, dude.
